Karan Reboundeja #2

2.5.2010


Classic-rutiini HWC:n takeena

Tampereen seudun jäähalleissa oli vilinää 20-24.4.2010. Hockey World Classic 2010-turnaus keräsi tuhkapilvistä huolimatta Tampereelle 145 joukkuetta ja lähes 2600 veteraanikiekkoilijaa – ja avecit lisäksi.

Kaikkiaan 12 kaukalossa pelattiin 370 ottelua – noin 11 vuorokautta yhtämittaista jääkiekon pelaamista. Ilmatilan sulkemisen takia vain neljä joukkuetta jäi kokonaan pois ja muutama myöhästyi.

Kisojen pääsihteeri Pekka Huolman vertasi urakkaa edellisiin nuorten U18 MM-kisoihin. Silloin alle 250 pelaajan joukkoa palveli järjestäjinä runsaan 500 henkilön ryhmä. Nyt siis yli 2500 pelaajaa palveli alle 300 henkilöä, joista alle 10 kuului ydinryhmään. Otteluita oli lähes kymmenkertainen määrä alle puolessa ajassa. Lisäksi haasteita toi veteraanitoiminnan harrastepohja; joukkueilta ei voi vaatia samaa täsmällisyyttä kuin liittojen palkallisilta toimihenkilöiltä.

Kiitos tamperelaisen turnausjärjestelyn rutiinin ja ammattitaidon kisat menivät pelillisesti hienosti läpi.

Kaikkien hallien henkilöstöt toimivat erinomaisesti taaten pelitapahtumien sujuvuuden. Runsaasti kiitosta on tullut eri joukkueilta. Tietysti kisojen näyteikkunan, Hakametsän ykköskentän pelit sujuivat eriomaisesti, olihan toimitsijat monien Classicien koulimia.

Turnaustoimisto taisteli välillä mitä erilaisimpien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka joskus tuntui paniikki ryntäävän päälle, kun pelien jatko-ohjelmien ja tulospalvelun päivityksen lisäksi Turnaustoimistolle sälyttyi  mm. maalivahtivärväykset, juomien jakeluongelmat, mokkuloiden toimimattomuudet, roster-muutokset sekä erityisesti muutaman venäläisen joukkueen kummallinen toiminta.

Miljonäärijoukkueen edesottamuksia oli hauska kuunnella: autokuljetus HAKA1:stä HAKA2:een; kassin ja mailankantajat; 1000$:n maalisyöttöpalkkio; oma charterkone; autonkuljettaja viikon ajan jne. Toisaalta he peluuttivat sopimuksista välittämättä NHL-, KHL- ja maajoukkuetähtiään Bronze-tason peleissä. Se aiheutti kolme protestia, joiden käsittely aina jättää pahan maun suuhun. Toinen venäläisjoukkue oli sääntökiistan takia jo organisoimassa kaikkien venäläisjoukkueiden vetäytymistä turnauksesta, mikä olisi jättänyt jopa 30 peliä pelaamatta. Tuntui, että monet venäläisjoukkueet olivat tulleet voittamaan, pääosa suomalaisista toivoivat monta tasaista ja mukavaa peliä.

Vammoja ei montaa tullut toimiston tietoon. Vakuutusta varten kyseltiin 2-3 kertaa ilmoituslomaketta. Perjantaina sattui vakava sydänkohtaus, joka illan huhun mukaan johti menehtymiseen. Aamun varmistussoitot selvittivät kuitenkin potilaan selvinneen ja olevan toipumassa. Vaikka tieto levitettiin nopeasti kaikille joukkueille ehti kai yksi halli lauantaiaamuna laskea lipun puolitankoon ja pitää hiljaisen hetken.

Tuntumaksi meille tuli, että vaikeuksien suurimmat vaikutukset jäivät palvelutiskin taakse.

Isot kiitokset ovat ansaittuja

Kaikkien kilpailupaikkojen hallipäälliköt ottivat haasteen upeasti vastaan toimien vastuuntuntoisesti ja oma-aloitteisesti. Samoin toimivat vapaaehtoistoimitsijat erinomaisesti, osa suurella rutiinilla.

Hakametsän 1-hallista voi erityisesti mainita Heikki Huhdin ja Markku Hannunkiven esimerkillisen toiminnan Jouko Urvikon tukemana. Heikka ja Stone tuntuivat olevan paikalla joka päivä aamusta iltamyöhäiseen.

Haukkojen toimitsijoita ilmestyi joka päivä sovitun mukaisesti Turnaustoimistoon, josta heidät ohjattiin Hallipäälliköiden pakeille. Vain lauantai-iltapäivällä oli pientä epätietoisuutta, kun kaikki neljä Haukka-joukkuetta oli samoihin aikoihin sijoitusotteluissa. Siitäkin selvittiin. Kiitos toiminnan sujuvuudesta kaikille siihen osallistuneille Haukoille, Kotkille ja poikasille.

Suurimmat kiitokset ansaitsevat super-kotkat Kille Lepaus ja Rane Järvinen, jotka antoivat Turnaustoimiston nuorelle väelle loistavan esimerkin siitä, mitä tarkoittaa tehokas tulospalvelu ja toimistotyöskentely. He ehtivät vieläpä korjaamaan Kara tekemät virheet. KIITOS!

Melkoinen taituri on myös Timo Kuisma, vaikkei olekaan Haukka. Hän on monien turnausten järjestelyjen koulima ja omaa mahtavan veteraanikiekkoverkoston. Hän pystyy pelaajalistan nähtyään luokittelemaan lähes minkä tahansa joukkueen. Hän onnistui myös poikkeuksetta samaan sijaismaalivahdin yhdellä puhelinsoitolla.Hankkipa hän vielä keskiviikkoaamuna turnaukseen yhden joukkueen lisää kazakstanilaisten juututtua Istanbulin kentälle. Suurkiitos myös hänelle.

Toki Haukkojen ja Kotkien lisäksi moni muukin ansaitsee kiitokset sekä erotuomaritoiminnassa, toimitsijoissa, turnaustoimistossa, Jääkiekkoliitossa ja muuallakin.

Haukoille kaksi joukkuemitalia

Haukoilla oli kaikkiaan neljä joukkuetta kisoissa. Pronssia saatiin sarjassa 50 Gold ja hopeaa sarjassa 60 Silver. Pyynikin Haukat 35 Gold oli neljäs ja Pyynikin Haukat 40 Gold kuudes.

Pyynikin Haukkojen voi katsoa menestyneen erinomaisesti sekä saavutusten kannalta että osallistumisen laajuuden suhteen. Alkusarjoissa Haukat saivat monia suurinumeroisia voittoja. Pari niukkaa tappiota välierissä pudotti pari joukkuetta mitalleilta.

Kisoissa oli muutenkin paljon rökälevoittoja. Se on yllättävää, koska joukkueet luokiteltiin kolmelle tasolle pelaajataustojen mukaan. Joukkueilla oli vielä mahdollisuus esittää oma näkemyksensä joukkueen tasoluokituksesta. Välttämättä toteutunut pelaajalista ei aina ollut alkuperäisen mukainen. Mitähän on tapahtunut siinä pelissä, jossa alkusarjojen ja kaksivaiheisten välierien jälkeen sijoista 13-14 pelaamaan valikoituneet joukkueet saavat tulokseksi 15-0. Se ei ainakaan ole väärän luokituksen seurausta.

Monelle uudelle Haukka-jäsenelle HWC2010 oli ensimmäinen turnaus Haukka-paidassa. Heitä taitavat olla ainakin Mikko Peltola, Tinke Peltomaa, Serve Järvenpää ja Veikko Nieminen. Lisäksi nuoret try-out-kokelaat Raipe Helminen ja Sonja Lumme esiintyivät Haukka-paidoissa.

Pekat ovat superhaukkoja!

Suurimmat henkilökohtaiset sijoitukset osuivat Pekoille. Tyrskyn suosikkihokema PEKAT JÄÄLLE osui nappiin.

Pekko Salonen keräsi kisoista sekä kultaisen että hopeisen mitallin. Pekko pelasi lainavahtina nollapelin Wanhat Kissat-Taxin maalilla 60 Gold-sarjassa ja tienasi Haukkojen ainoan kultaisen lätkän.

Lisäksi hän sai hopeaa Haukojen 60 Silver-joukkueessa.

Pekka Siren pelasi Haukojen 60 Silver-joukkueessa pelkkiä voittopelejä, ja oli sarjan maalivahtitilaston kärjessä.

Onneksi olkoon molemmille.

Toivottavasti kaikki Haukat saavuttivat näissä kisoissa tärkeimmän, Pyynikin Haukkojen 60-vuotis-sloganin tavoitteen: JÄÄKIEKOSTA MIELIHYVÄÄ.

Sitä lähdetään metsästämäänn taas ensi kaudella eri turnauksissa ja erityisesti omissa reeneissä ja aamukahveilla.

Lataavaa terassikautta kaikille Haukoille ja Kotkille toivoo

KARA