Jääkiekkotiedon lähteillä
Pyynikin Haukkojen oma kirjeenvaihtaja Cote d’Azurilla on päässyt kuuntelemaan jääkiekon salaisuuksia ja näkemään suuria jääkiekkotähtiä. Tilaisuuden oli järjestänyt Juha Rantasilan kustantaja Teos, josta oli paikalla pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Niklas Herlin. Teos-yrityksen saavutuksia ovat mm. 2010, 2012 ja 2013 Finlandia-palkinnot sekä kolme Vuoden urheilukirja-nimitystä.
Olin siis kirjamyyntitilaisuudessa Nizzassa, jossa Juha Rantasila esitteli kirjaansa Puolustaja ja Juhani ”Tami” Tamminen kirjaansa Don Tami. Sain sekä lisätietoa että valaistuin siitä, kuka ja ketkä ovat jääkiekon kehittämisen kovia nimiä. Että kyllä sitä jääkiekkoa harrastetaan täälläkin, vaikka ei päästä talviklassikko-otteluun Ratinaan ;-).
JUHA RANTASILA
Juha Rantasila on asunut jo jonkun aikaa Nizzan seudulla. Hänellä on, kuten niin monella muullakin meistä, palava rakkaus jääkiekkoon. Niinpä hän on lähtenyt tukeman paikallista jääkiekkoseuraa nimeltään Nice Aigles. Tämä sopisi myös Pyynikin Kotkien suosioon, sillä tuo aigles tarkoittaa kotkaa. Juha on hankkinut tänne pelaamaan lähinnä vanhentuvia A-junnuja, ja homman-nut heille koulutuspaikan sekä tukee myös pelaajia rahallisesti. Kolmen vuoden projek-tissa oli ensimmäisenä vuonna neljä poikaa, viime vuonna kaksi ja tällä kaudella myös kaksi: vasemmalla Karri Koivu (s.1991, ex-HPK) ja oikealla Joni Räikkönen (s.1989, ex-Jokerit).
Rantasilan merkitys on ollut erittäin suuri Suomen Jääkiekkoilijat Ry (Pelaajayhdistys) perustamisessa ja alkuvaiheessa. Pelaajayhdistyksen kautta hoidetaan pelaajien raha-asioita, sijoitustoimintaa, koulutusta, sosiaalista ja terveydellista turvaa ja etujen ajamista. Ruskeat kirjekuoret ovat jääneet historiaan.
Kunnioitettavaa Rantasilan urassa on mielestäni myös hänen määrätietoinen opiskelunsa ja siviiliuran luominen. Isäänsä nopeammin eli alle kolmessa vuodessa hän kävi läpi oikeustieteellisen tutkinnon – HIFK- ja maajoukkuekiekkoilijauran ohella. Toki myös pelilliset saavutukset olivat mittavia. Koko kiekkoilua seuraava sen ikäinen kansa varmaan muistaa tv-lähetyksessä lähikuvan Rantasilan kasvoista, juuri kun hän lausuu ruman sanan niin kuin se on, antaumuksella – sen pystyi lukemaan huulilta. Muutenkin Juha tunnusti, että ”kusi nousi päähän”, kun oli niin hyvä jo nuorena kuin oli. Toisenlaisella asenteella 1962 vaihto-oppilaana USA:ssa olleesta Rantasilasta olisi voinut tulla ensimmäinen suomalainen NHL-pelaaja. Samaa on sanottu Aarne Honkavaarasta – ilman loukkaantumista hän olisi saattanut olla ensimmäinen.
Ensimmäiset NHL:ssä pelanneet Suomessa kiekko-oppinsa saaneet olivat 1976 Matti Hagman, 1979 Antero Lehtonen, Markus Mattsson, Pekka Rautakallio ja Risto Siltanen.
JUHANI TAMMINEN
Juhani Aurinkokuningas Don Tami Tamminen antoi sitten tulla täydeltä laidalta.
Tilaisuudessa sain kuulla monia uusia asioita jääkiekon todellisesta taustasta ja kehityksestä, vaikka olen harrastanut jääkiekkoa pelaamalla yli 30 vuotta ja seurannut sitä muuten yli 50 vuotta.
Kaikkiaan meitä oli n. 60 henkeä, mutta ei kovin monta jääkiekon harrastajaa.
Moni paikalla olleista sai käsityksen, että jääkiekko oikeastaan alkoi kunnolla Suomessa vasta 1976, kun ”Mestaruussarja” aloitettiin. Ilmeisesti Tami tarkoitti SM-liigaa. Vaikka maajoukkue oli tuolloin jo voittanut kaikki jääkiekon valtamaat, pitää paikkansa, että vasta tuon vuoden jälkeen ovat tulleet maajoukkueen suurimmat saavutukset. Mutta Jääkiekkomuseon sivujen mukaan jo vuonna 1928 pelattiin Suomen mestaruudesta. Saman lähteen mukaan jääkiekon läpimurto Suomen suosituimmaksi joukkueurheilulajiksi liittyi 1960- ja 1970-lukujen vaihteen sosiaaliseen murrokseen. Kasvavien kaupunkilähiöiden nuoriso löysi tiensä kiekko-kaukaloon. Huipputasolla jääkiekosta tuli liiketoimintaa ja parhaista pelaajista käytännössä ammattilaisia, joista alettiin kirjoittaa muuallakin kuin urheilusivuilla. Televisio- ja mainossopimukset toivat lajiin lisää rahaa. Samalla otettiin käyttöön pohjoisamerikkalaismalliset pudotuspelit.
Meidän annettiin myös ymmärtää, että Rantasila ja Tamminen olivat ensimmäiset tähdet, joita jääkiekossa oli. Jääkiekkomuseo mainitsee kyllä jo sotien aikaan Aarne Honkavaaran, Unto Wiitalan sekä Hämeenlinnan Ka-Ku-Ti –ketjun. Samoin jo 1960-luvulla puhutaan Ruotsin tappajasta Mölli Keinosesta, Vellu Ketolasta sekä esimerkiksi Ilveksen pitelemättömästä ketjusta Oksanen-Peltonen-Hakanen sekä jäähallin nurkalla kuolleesta Jarmo Wasamasta. Mutta nämähän eivät ilmeisesti ole tähtiä.
Kuulimme myös, että HIFK oli ensimmäinen brandi jääkiekossa Carl Brewerin aikaan ja on edelleen ainoa brandi. Pitää paikkansa, että Brewer loi HIFK:n tavaramerkin, taklaavan pelityylin ja opetti joukkueen vihaamaan häviötä ja luottamaan itseensä. Brewer pelasi SM-sarjassa kauden 1968-69 aikana 20 peliä saldolla 4+14. Katsoin tilastoja Brewerin ajan jälkeen ja nykyaikana, että ymmärtäisin HIFK:n brandin voiman. Vuosien 1968-1988 väillä 20 kautena eniten mestaruuksia otti Tappara, kultaa 8 ja mitaleita yhteensä 13. Myös HIFK otti 13 mitallia, mutta vain 5 mestaruutta. Seitsemään mitaliin pääsivät Ilves, TPS ja Ässät. Brewerin kautena pistepörssin voitti Tumba Peltonen (58) ja paras maalitekijä oli Pekka Leimu (36). Peltonen voitti pistepörssin myös seuraava vuonna (59) ja Lasse Oksanen maalipörssin (32). Kaudella 1971-72 Peltonen voitti jälleen pistepörssin (63) ja Leimu maalipörssin (32). HIFK:n tähdistä Juha Rantasila voitti maalipörssin vuonna 1971 (32) ja Juhani Tamminen syöttötilaston vuonna 1975 (36). Viimeisimpinä 10 kautena – siis 2003-2013 – hallitseva seura on ollut Kärpät kuudella mitalilla ja neljällä mestaruudella. Jypillä on kaksi mestaruutta ja kolme mitalia, ja HPK:lla 1+0+2=3. Brandiseura HIFK sai yhden mestaruuden ja pronssin. Näyttää siis siltä, että Suomessa pärjää ilman brandiakin.
Luonnollisesti Tammisen esityksessä oli Tamminen pääosassa, ja hiukan Rantasilakin. Sen lisäksi hän kehui estoitta Kale Kummolaa ja Juha Junnoa. Kalevi Kummola on erinomainen päätöksen-tekijä, lujatahtoinen ja jääkiekon organisaation eteenpäin viejä. Tästä asiasta on Tamin kanssa helppo olla samaa mieltä. Tätä kirjoittaessa Kale antaa juuri lausuntoa Ylen uutisissa, jossa hän kertoo, että MM-kisat saatetaan äärimmäisenä keinona perua, jos Valko-Venäjä ei anna toimittajille kunnollisia toimintamahdollisuuksia.
Tami kertoi kuitenkin, kuinka he lannistivat Kalenkin. Se tapahtui perustettaessa Pelaajayhdistystä. Perustajajäsenet vaativat Jääkiekkoliitolta 200 000 mk tai pelaajat eivät pelaa. Kummola ei niellyt sitä heti, niin Tamin mukaan Kummola lähetettiin kuuden minuutin kusitauolle. Sieltä tullessaan Kummola oli hyväksynyt asian. Rantasila muutti myöhemmin summan 100 000 markaksi.
Juha Junnon Tami otti esiin puhuessaan Kärpistä, jota hän oli nostamassa SM-liigaan. Junno ja hän loivat Kärppien menestyksen. Mitkähän muutkin asiat vaikuttivat menestykseen?
Tamminen on kaikkien aikojen pistepörssissa (päivitetty viimeksi 2010) sijalla 43. Listaa johti silloin Janne Ojanen. Kiistatta Tami on kova jääkiekkoilija. Saavuksia on ollut paljon niin pelaajana kuin valmentajanakin. Kärppien lisäksi Tami valmensi Sportin Mestiksen mestariksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muitakin menestyjiä on ollut ja on. Tami ei myöskään puhunut miksi hän sai potkut Kärppien, Sportin ja Sveitsin maajoukkueen valmentajan tehtävästä. Hän ei puhunut myöskään Ässien toimitusjohtajuudesta. Vastoinkäymisiä on hänellä niin kuin muillakin hyvillä miehillä. Jääkiekkokin on muuttunut. Jo pelimäärät ovat kasvaneet Brewerin aikojen 22 ottelusta nykyiseen 60 otteluun. Lisäksi nykyään on pudotuspelit, joita voi olla jopa 24. Peli on huomattavasti nopeampaa kuin takavuosina. Myös pelaajien taitotaso on noussut kaikkialla, ylivoimaisia taitajia ei enää löydy niin kuin ennen.
Tami puhui aivan odotuksien mukaisesti, omalla tyylillään. Yksi pettymys kuitenkin tuli. Tamin pukeutuminen ei mitenkään yllättänyt värikkyydellään ja mielikuvituksellaan. Ainoa irtiotto oli valtava kaulahuivi, jossa luki tietenkin Don Tami.
MARKO SJÖBLOM
Tilaisuuteen saapui myös vieraaksi Monacosta ja Ilveksestä tuttu hahmo, Marko Sjöblom.
Hän tuli puolisonsa kanssa kanssa hiukan myöhässä, mutta oli selvästi tuttu Juha Rantasilan puolison, Keke Rosbergin sisaren kanssa. Tässä tilaisuudessa Marko tuntui selvästi nuoremmalta ja jopa pienemmältä kuin Ilveksessä pitämässään infossa. Ehkä se johtui sekä yleisön että kiekko-tähtien vaari- ja mummoikäisyydestä.
Marko oli rento ja välitön, helpposti lähetyttävä. Hän kertoi, ettei ole kokonaan jättänyt Ilvestä mielestään. Mutta kuullaanko hänestä vielä Tampereella?
NICE AIGLES
Kirjaesittelyn jälkeen menimme katsomaan Nizzan Kotkien ottelua toista Ranskan Mestiksen keskikaartin joukkuetta Choletia vastaan. Juhani (Nice-Matin -lehden tekstissä Jahuni) Tamminen esiteltiin ottelun aluksi kansainvälisenä tähtenä ja Ranskan maajoukkueen parhaan menestyksen luotsina.
Iltapäivän tilaisuudessa Tamminen oli kertonut juttelevansa nizzalaisten slovakkivalmentajan kanssa – ei tosin muistanut miehen nimeä. Hän kertoi valmentajan ammattitaidollansa näkevänsä parissa sekunnissa, mikä on joukkueen taitotaso, viisikkopelaaminen, roolitus jne. Kyllä valmentajat osaavat, kunnioitus heitä kohtaan nousi entisestään, kun heitä niin paljon on Haukoissakin ;-).
Nizza voitti sekavan ottelun 2-1 tehtyään kolmannessa erässä alivoimamaalin. Luisteluvoimaa joukkueilla oli, kiekkoa kuljetettiin kentän läpi – ja usein menettiin toisessa päässä. Syöttöketjuja oli vähän ja karvauspeli aika olematonta. Siis aikaa pelaajilla useinmiten oli runsaasti ratkaisuihinsa. Kaikki maalit kyllä tulivat tilanteista, joissa hyökkäysalueella saatiin pari syöttöä kavereille. Nizzan rosterissa on kahdeksan slovakkia tai tsekkiä, kolme kanadalaista, kaksi suomalaista ja loput ranskalaisia.
Nizzan joukkueella on kattavat internetsivut. Sieltä selviää mm. laaja junioritoiminta ja fanimyymälä. Aiglesilla on myös aktiivista veteraanitoimintaa. Heillä on ollut mm. ystävyysotteluita tsekkejä ja venäläisiä vastaan. Vuoden 2013 otteluissa venäläisten rosteri näytti aika kovalta: Alexei Yashin (kuvassa keskellä), Alex Golikov, Vyacheslav Anisin, Vladimir Golikov, Viktor Shalimov, Vitaly Prokhorov, Evgeny Davydov, Roman Ilyin, Igor Mishukov, Sergey Gimanev, Fedor Kanareykin, Sergey Babinov, Alexey Zhamnov, Dimitri Burlutskiy, Nikolai Kopytin, Alexander Golikov, Zergey Barzanov (GB), Alexey Marin (GB). Venäläiset voittivat ottelun 11-6.
Nizzan joukkueen internet-sivut ovat http://www.nicehockey.fr/index.php?H=800&W=1280.
Veteraanitoiminta vaikuttaa oikean henkiseltä ja tuloksia katsoen myös aika vahvalta, vahvemmalta kuin miltä itse liigapeli näytti. En minä kyllä olisi siinä vauhdissa pysynyt. En ole myöskään hakeutunut täällä kiekkoilun pariin, mutta vahvaa vastusta saattaisi olla Haukoillekin.
Kara